kuisma kirjoitti:
Ei tarvii korjata tuloksia, mutta Huttuselle kuitenkin tiedoksi, että kun sitä kolmion hit factoria ja taktiikkaa laskettiin kännykällä, niin sinun ripeä 8.61 (8 C v) s. minun hidastettu varmaan päälle 10.51 (2 C) tulos oli kuten uumoiltiin. Noilla osumilla olisin voinut käyttää 9.61 s, eli sekunnin enemmän päästäkseni samaan tulokseen. Oikealla ajoilla minulla tuli siis HF 4,5671, joten voittajan HF:n suhteutettuna minulle tuli 45,7238 stagepistettä. Eli pitkässä kisassa tuolla varmistelulla jää aina muutaman pisteen taakse, olettaen, että se voittaja onnistuu aina virheittä noissa ripeissä.
Oma miete muutamasta asiasta..
Kiven takaa variaatioineen alkaa olla stagena klassikko muukossa, joka kerta sama pohtiminen ja lopputulos.
Kesäkelissä aika selkeä valinta. Korvannut parilta kisajärjestäjältä tutun bill in mozanbikin tai el vicepresidenten.
Mitä tuohon lainaukseen tulee ja radalla pohdintaan kolmiosta stagena, niin vedosta 2 taulua + 2 sekunnin siirtymällä 3 taulua, 0.5 spliteillä, riski ei tuntunut eikä näkynyt, tuon olisi voinut ampua nopeamminkin. Varsin toimiva perusharjoittelussa. Mutta kisoissa päivän kunto määrittää sen miten jyvä loikkii pahvin päällä ja ammunta sen mukaan. Oma tuntemus ei ollut treenikertaa kummoisempi. Epäonnistumisia on siltikin monenlaisia, itse odotin 2C tuohon aikaan, parempi olisi ampunut kaikki A:lle tuohon aikaan. Mutta ymmärsin että ripeällä tarkoitit pahimmillaan ohilaukausta, mikäli yrittäminen, kuten monesti nähtynä, vie voiton.
Isommissa kisoissa ampumisen/varmistelun aihe on aivan liian laaja tähän mutta sanotaan lyhyesti että se mitä sanoit, olen samaa mieltä.
Enemmän kiinnitin huomiota tuohon tunneli-stageen. Tuo oli jo aika tiukkaa, hankala asento luukuista, suht pitkä matka minitauluille ja tosi paljon valkoista. Toki sillä saadaan eroja tuloslistaan, itse osuin minne tähtäsin, kun poikkeuksellisesti maltoin..tuloslistan pisteiden perusteella harva osui. Pointtina kisajärjestäjälle, että monille mielekkyys voi olla koetuksella, jos on aina vain kovin vaikeaa, varsinkaan kun isommissa kisoissa tälläistä ei näe. Perusharrastaja ei tietysti tiedä mitä muualla on, vaan kokee muukon ja kaksiulotteiset staget lajina. On tietenkin hyvä tottua ammuntaan vaikeista asennoista mutta muualla olet vielä enemmän kusessa, kun kroppa tietää vain sen vähäisen harjoittelun tuoman haparoivan osaamisen ja loput siitäkin onnettomasta kokemuksesta on sitä varmistelua ja puristelua, kun oikeasti pitäisi pitää kiirettä ja nähdä vain se mikä on tarpeen. Liian laaja aihe länkyttää enempää, toivottavasti jollekin tuli ajatusta tuosta.
Mistä päästääkin siihen että Muukon pistoolirata on huono toiminnalliseen ammuntaan, kisajärjestäjät tekee parhaansa joka kerta ja kun nykytilanne on haastava, niin entistä enemmän kaipaan Vainikkalan aikoja, siellä practical oli sitä itseään.
Arvostan kuitenkin kovasti että kisoja järjestetään olosuhteista huolimatta ja osallistun. Jokaista kisajärjestäjää ja puuhaajaa. Jos voisin määrätä, niin kaikkien seuran turvallisten ampujien pitäisi osallistua, jäsenmaksu ei lähde turhaan tililtä ja radalla on oikeamielisten kanssa hyvässä seurassa.
Nyt kun sanoin tuon ääneen niin oikeastaan....seuran jokaisen jäsenen pitäisi osallistua....sanotaan nyt vaikka muutamiin kisoihin vuoden aikana, vaikka sitten jäsenyyden menettämisen uhalla. Jos näkee vaivaa saadakseen statuksen ja jäsenyyden harrastamista varten, niin siinäkö kaikki mitä sitten jaksetaan panostaa harrastukseen? Jos ei kurssia enempää viitsi harrastaa tai osallistua, tai elämä on vain niin hektistä koko ajan ettei jaksa/pysty/ei anneta lupaa lähteä kotoa, niin miksi sitten omistaa rautaa muutenkaan?
Postimerkkeily on hyvä harrastus.
